Hämärässä

I
Ilta-auringon kulta
Valuu verenä mäntyjen runkoja
Alas yöhön.
Linnut laulavat hämärässä.
Koko metsän ympärille kietoutuu
Olemattoman ohut seitti
Jota kukaan ei näe
Mutta jonka kaikki tuntevat.
Kuulen ihmiset jo kaukaa.
He eivät osaa olla.
Heidän täytyy kävellä.
Ja puhua.
He menevät pois
Valo menee pois
Kaikki menee pois
Vain minä olen vielä täällä
Vain minä odotan yhä
Mitä?

II

Taivaat ovat marmeladia
Ilman huumeitakin
Jos on siellä missä pitää
Syvällä itsessään,
Omassa metsässään
Omassa itsessään.

III

Ja yhä minä odotan
Mitä?
Sitä, joka saapuu hiljaa
Joka yllättää minut
Joka hiljentää minut
Joka hukuttaa minut
Joka tyhjentää minut.