Pimeydellä ei ole mikään kiire.
Se tietää, että me kaikki tulemme hukkumaan siihen
Meistä jokainen sulkee silmänsä valolta
Meistä jokainen unohtaa hengittää sisään
Meistä jokainen suljetaan kannen alle
Pimeään.
Pelkkää tyhjää.
Ei mitään muuta
Minun olemassaoloni
Vain muutaman olotilan summa
Joka raukeaa tyhjiin
Valuu maahan
Luhistuu itseensä
Kuristuu omaan mahdottomuuteensa
Hirttäytyy ihanteisiinsa
Minun olemassaoloni
Ainoa mikä on pahempaa kuin sen loppuminen
Olisi sen ikuinen jatkuminen
Loputon kasvu, aina suuremmaksi
Kunnes olisin niin suuri
Etten näkisi teistä enää ketään.
Elämä on liikettä ulospäin,
räjähtelyä ja räiskymistä
Kasvua ja kauneutta
Rajallista lihaisaa iloa
Kuolema vetää meidät takaisin sisään
Lämpimään maahan
Maatuvaan multaan
Hämärtyvän illan taa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti